New Yorkin ostokset

Olimme kesälomamme ekan viikon New Yorkissa sulhasen kanssa. Reissu oli aivan ihana ja olemme taas monta kokemusta rikkaampia. Tarkoituksenani oli löytää reissulta hiuskoriste (kampamainen), Victoria's Secretin häämallistosta joku kiva juttu, häälaukku sekä mahdollisesti myös bolero. Olin katsellut netistä jo paljon USA:n hius- ja laukkuvalikoimaa ja lähdin metsästysreissulleni todella toiveikkaana.

Mutta mitäs sitten kävikään! Aloitetaan vaikka Victoria's Secretistä. Olin kuolannut netistä valkoista hupparia, satiinista aamutakkia ja t-paitaa, joissa luki strassikirjaimilla "Bride". Kävimme varmaankin 5 liikettä läpi ja yhdessäkään ei ollut mitään Bridal mallistoon liittyvääkään. Ja missään liikkeessä ei tiedetty mistä niitä edes saisi. Turvauduimme hotellimme nettiin ja kirjoitimme ylös loppujenkin Manhattanin liikkeiden yhteystiedot. Taas kierrettiin muutama liike ja yhdestä löydettiinkin sitten alushousuja Bride tekstillä. Ne eivät kuitenkaan sytyttäneet, joten jatkoimme matkaa viimeiseen mahdolliseen liikkeeseen.

Sieltä sitten löysimme hihattomia toppeja, alushousuja pepun päällä olevalla hunnulla varustettuna sekä niitä aamutakkeja! Kokeilin niitä toppeja, mutta koska kangas tuntui jotenkin huonolaatuiselta, jätin sen ostamatta. Kuten jätin alushousutkin sekä kylpytakin. Se olisi ollut kyllä niin ylellinen, mutta sitten järkeilin, olisiko sille oikeasti käyttöä. Se päällä kun ei voi mennä kampaajalle ja talvellakaan sille ei ole käyttöä kun olen pehmoisten ja pörröisten kylpytakkien suurkuluttaja. Jos siellä olisi ollut se huppari, niin sen olisin varmasti ottanut mukaani. Liikkeestä lähti kuitenkin mukaani yksi alusasukerrasto sekä bikinit.

Tämän olisin mieluusti ottanut, mutta en sitten saanut sitä!

Mutta voisihan tuollaisen hupparin tehdä itsekin? Ostaisi vain valkoisen hupparin, silitettäviä strassihelmiä ja askartelisi itse bride hupparin. Siihen voisi laittaa vaikka vielä sydämmen pinkeillä strasseilla ja päivänkin. Ja kuinka kiva olisi askarrella samanlaiset kaasoille vaikka pinkkeihin huppareihin, tietysti vähän eri tekstillä :)

Sitten hiuskorun metsästykseen, joka oli varmasti vieläkin isompi metsästys kuin VS. Minulla oli sellainen kuvitelma, että kun tulen nykiin, niin minulla on valinnan vaikeus kaikkien niiden edullisten hiuskorujen joukossa. NOT! Meinasi kyllä tälle matkalaiselle iskea ahdistus maximus! Missään koruliikkessä, tavaratalojen koru- tai hiusosastolla ei ollut yksinkertaisesti YHTÄKÄÄN kampamallista hiuskorua. Ei yhtäkään! Ja voin sanoa, että kiersimme kaikki eteen sattuneet liikkeet...

Puolessa välissä viikkoa otimme ylös muutamien hääliikkeiden osoitteet ja lähdimme kiertämään niitä. Otimme 3 osoitetta ylös ja heti ensimmäistä liikettä emme edes löytäneet. Oli kyllä tuskastuttavaa etsiä jalat jo valmiiksi kipeänä 35 asteen helteessä jotain liikettä, joka voi olla esimerkiksi jonkun talon 3.kerroksessa piilossa kaduntallaajilta!

Löysimme kuitenkin kaksi hääliikettä ja niissä meininki oli juuri sellaista kuin tv:ssä pyörivässä Hulluna Häämekkoihin -reality sarjassa. Mihinkään ei saanut koskea, ilman että varasi ajan tiskiltä. Onhan tällaista Suomessakin, mutta tuolla rapakon takana se oli viety vielä pidemmälle. Kummastakaan liikkeestä en löytänyt hiuskorua enkä laukkua enkä boleroa. Olihan siellä hiuskoruja, mutta ei sellaista mitä olin ajatellut ja en halunnut maksaa 150$ hiuskorusta, joka on ihan ok. Yhden boleron löysin (hintaa 75$), mutta sitä kun ei saanut sovittaa ja varausaikaa en jaksanu jonottaa. Minulla oli olkaimeton toppi päällä, joten sovittaminen olisi onnistunut ilman apuakin, mutta ei...

Kävimme myös maailman suurimman tavaratalon Macy'sin hääosastolla, mutta siellä oli vielä huonompi valikoima kuin hääliikkeissä. Matkan tokavikana päivänä olin niin masentunut. Ei yhden hiuskorun löytäminen voi olla näin vaikeaa. Olin päättänyt jo tilata korun Ebaystä, mutta sitten löysimme pienempääkin pienemmän koruliikkeen Grand Centaral Terminalin maanalaisilta kujilta. Ja sieltä sitten löysin sen hiuskorun! Vihdoin! Siinä sitten mallailtiin kolmen vaihtoehdon kanssa ja sulhasen kanssa sitten päädyttiin tähän kaunottareen <3

Hiuskorulle tuli hintaa 62$ ja siinä on sekä helmiä että strasseja ja se on erittäin näyttävä. Ainoa miinus oli se, että se on kultainen, kun minulla on kaikki muut hopeaa. Kulta ei kuitenkaan näy korussa, koska hiukseni ovat kultaisenblondit, eli sopii hyvin. Tässä vielä kuva korusta päässäni ilman huntua. I'm in love!

Mutta boleroa enkä laukkua löytänyt. En siis löytänyt valkoista laukkuakaan New Yorkin kokoisesta kaupungista. Veikkaan, että turmiokseni koitui se, että minulla on lähes kaikista asioista liian tarkka mielipide ennen metsästyksen alkua ja sitten sitä mielikuvani tuotetta ei löydy mistään. Tämä tuli esille myös kutsukorttien kanssa, mutta siitä vähän myöhemmin.

Pöytäasetelmien suunnittelua

Tämä hiljaiseloa viettänyt hääbloggari palasi tänään arkeen ja töihin. On kyllä masentavaa, mutta nyt kun on taas päivärutiinit, menee häiden odotuskin nopeammin (tai ainakin toivottavasti). Pahoittelen siis suuresti yli kuukauden kestänyttä blogihiljaisuutta, mutta valitettavasti kotikoneemme ei anna päivittää bloggeria, joten en päässyt raapustamaan teille mitään koko loman aikana. Minulla on kuitenkin teille paljon uutta jaettavaa, eli toivottavasti en hukuta teitä lähiviikkkoina hääinfotulvaan :)

Ensinnäkin haluan ilmoittaa hymyssä suin, että blogissani on vieraillut yli 22 000 kävijää! Yli 20 tuhannen raja meni rikki jo kuukausi sitten ja lupailin jo silloin pientä arvontaa sen kunniaksi. Kunhan saan tänne raapustettua pari postausta, niin järjestän teille arvonnan :) Olkaas siis kuulolla!

Nyt pitäisi siis päättää, että mistä lähtisin teille ensiksi kertomaan. Loman aikana kun kerkesin vierailemaan New Yorkissa, hankkimaan kutsutarvikkeet ja ostamaan vaikka mitä muuta kivaa häihin. Aloitan kuitenkin kertomalla meidän pöytäasetelmien suunnittelusta, kun siitä taitaa olla eniten aikaa.

Eli teimme kesäkuun puolessa välissä mallailua äitini kanssa koskien pöytäliinoja, poikkiliinoja, servettejä ja kynttilöitä. Minulla oli mielessä valkoisen, fuksianpinkin ja limenvihreän eri yhdistelmät. Rakas kummitätini sai hankittua minulle mallikappaleita erilaisista pöytäliinoista ja poikkiliinoista Dunin mallistosta. Duniin päädyttiin yhden ihanan servetin vuoksi, johon rakastuin täyttä päätä työpaikkamme illanistujaisissa. Tässä kuvia tuotoksistamme.

Aluksi pari kuvaa pöytäasetelmasta, jossa on käytetty limenvihreää ja valkeaa.

Tässä kuvia pöytäasetelmasta, johon päädyimme ennen pöytien koon huomaamista. Tiedetään, että pöytä on aika valkoinen, mutta siihen tulee värikkäitä kukkia ja tottakai menu/ohjelmakortit ja muu pikkujuttu.

Kun olimme päätyneet tuohon viimeisen kuvan pöytäliinaan, poikkiliinaan ja muihin tarvikkeisiin, tajusimme tarkistaa juhlapaikan pöytien koot netistä. Kauhuksemme sitten huomasimme, että juhlapaikan pöydät olivat äitini ruokapöytää 20cm kapeammat! Suunnitelmat menivät siis täysin uusiksi, koska valitsemamme poikkiliina oli pöytään liian leveä. Pienen masennushetken jälkeen taittelin poikkiliinan kolmeen osaan, jolloin siitä tuli hyvän kokoinen pöytään nähden ja oikein hyvän näköinen.

Tähän pöytämalliin siis päädyimme. Kuvassa poikkiliina pomppaa pöytäliinasta ulos, koska se on taitettu kolmeen osaan.

Sitten äitini keksi pöytään toisenlaisen (ja paljon halvemman) poikkiliinan. Kyseinen pitsiltä näyttävä poikki"liina" on joulukoriste! Niitä saa 100% varmuudella myös ensi jouluna ja hintaa parin metrin koristeelle ei tule kuin muutama euro, jos edes sitäkään.

Tässä kuvia asetelmasta, jossa on käytetty äitin keksimää "pitsiä".

Pöytiin tulevia kukkia emme ole päättäneet, mutta jotain väriä niissä on (fuksiaa, pinkkiä, vihreää). Pöytämallailussa meillä oli käytössä vain valkoinen kukka, eli pöytiin tulee kyllä väriäkin jo pelkästään kevään kunniaksi!

Nyt olemme siis lyöneet lukkoon pöytäliinat, poikkiliinat, servetit ja kynttilät ja näillä näkymin niiden saaminenkin onnistuu. Tuotteet ovat siis yritysmyyntituotteita ja ainoastaan servettejä on saatavana normi kaupasta. Poikkiliinassa päädyimme Dunin valkoiseen poikkiliinaan ihanalla kohokuviolla, mutta jouluna mukaan saattaa lähteä myös äitini ehdottama koriste. Jos se ei päädy pöytään, niin olen keksinyt sille seuraavanlaisen homman; nimittäin verhoan tulevat kynttilät tähän "pitsiin" ja näin ne sopivat täydellisesti pöytäämme!

Tässä kuva millaiseksi kynttilät muuttuvat kun äitin joulukoriste saa uuden merkityksen!