Tässä nyt sattui käymään niin, että ostin itselleni (äitini raha-avustuksella) hääpuvun! Olimme siis viime viikolla ystäväni kanssa etsimässä hänelle pukua ja tottakai minä katsoin siinä samalla pukuja ja yhtä pukua myös sovitin heti ensimmäisessä liikkeessä. No se puku sitten kolahti ja kovaa! Puku on niin täydellinen ja ihana ja se oli juuri sellainen kun sen halusinkin olevan.
En kirjoittanut tästä asiasta edelliseen postaukseen, koska siinä vaiheessa en ollut päättänyt kertoa hankinnastani kuin naispuolisille lähimmäisilleni. Koska olen niin huono pitämään iloisia salaisuuksia (varsinkin omiani), niin kerroin hankinnastani sulhaselleni ja parille ystävälleni. Puvun yksityiskohtian en ole paljastanut kuin muutamalle, enkä tule niitä täälläkään paljastamaan ainakaan vielä. En halua, että sulhaseni tai joku hänen tutuistaan näkisi puvun täällä, koska haluan puvun olevan salaisuus miehelleni alttarille saakka.
Mutta joku saattaa tietysti hieman miettiä, että miten ihmeessä uskalsin ostaa puvun kun virallista hääpäivääkään ei ole vielä päätetty ja häihinkin on luultavasti lähes 2 vuotta. No, ensinnäkin puku oli -50% alennuksessa ja puku oli juuri sellainen mitä olin etsinytkin. Ja koko täsmäsi niin hyvin, että puku menee nyt päälle ja sen kanssa voisi nytkin astua alttarille. Mutta jos saan (ja kun saan) noin 5 kiloa pois painostani, niin puku istuu täydellisesti. Ja vaikka painoa tippuisi enemmän, niin puvun takana on nyöritys, jolla pukua saa tiukemmalle ja pukua pystyy kuulemma pienentämään, mutta en usko, että sille tielle tarvitsee lähteä. Ja pituuskin oli passeli korkkareiden kanssa, eli siitäkään ei tarvitse murehtia <3
Ja olen aivan varma, että pidän tuosta puvusta myös parin vuoden päästä. Olen kuitenkin tutkinut pukuja todella tarkkaan blogin perustamisesta alkaen ja ennen blogia katselin pukuja ihan mielenkiinnosta silloin tällöin. Pukumieltymykseni olivat siis todella hyvin selvillä ja ennen hääpukuliikkeeseen astumista kerroin ystävälleni millaisen puvun haluan ja oma pukuni täytti joka ikisen sanomani asian. Eihän siinä voinut sitten muuta kuin ostaa se puku!
Harmillista tässä oli se, että äitini ei päässyt mukaani katsomaan pukuja. Järjestin äidilleni kuitenkin illalla kotona oman pukushown kun esittelin pukuni hänelle. Olin puku päällä vanhassa huoneessani ja äitini oli valmiina sohvalla, eli aika samanlainen tilanne kuin morsiuspukuliikkeessä. Tulihan siitä sitten hieman herkkistilanne, mutta äitini rakasti pukuani :)
Puku on täydellinen! Sain ensin kännyllä otetun kuvan, ja siinä puku ei tullut oikeuksiinsa. Mutta sitten kun tuleva morsian luonnossa astui huoneeseen puku päällään: TÄYDELLINEN ja minusta tuleva maailman kaunein morsian :D
VastaaPoista