keskiviikko 27. kesäkuuta 2012

Yhdessä, näin käsikkäin!

Päätin valaista minun ja sulhaseni yhteistä taivalta teille rakkaat lukijani (+äiti, anoppi, täti, kummitäti...), koska tänä syksynä meille tulee 10 vuotta yhteiseloa täyteen. Aika on mennyt nopeasti ja matkan varrelle mahtuu niin monta ihanaa muistoa.


Tapasimme mieheni kanssa kotipihallamme kesänä, jolloin tuleva aviomieheni kävi rippikoulun ja itse pääsin pois peruskoulusta. Meillä on siis vuosi ikäeroa (tai periatteessa 1.5 vuotta, koska itse olen syntynyt huhtikuussa ja mieheni lokakuussa). Olin salaa tiiraillut miestäni makuuhuoneeni pikkuikkunasta ja luulin tehneeni sen salassa, mutta kyllä tämä poikaporukka oli tiirailuni huomannut ja olivat sille aina silloin tällöin nauraneet.

Yhtenä päivänä kun J oli pihalla pelaamassa yksin jalkapalloa, uskaltauduin juttelemaan hänelle. Ensimmäinen kysymykseni oli, että "Miksi pelaat täällä yksin jalkapalloa? Saanko tulla sinulle maalivahdiksi?". En tiedä mitä päässäni liikkui, koska en todellakaan pidä jalkapallosta tai varsinkaan maalissa olemisesta, kun pallot tulevat täysiä kohti!

Siinä sitten pihalla tavattiin lähes päivittäin ja sitten lähdin ystäväni kanssa lappiin vaeltamaan ja J lähti rippileirille. Koska minulla ei ollut J:n puhelinnumeroa, laitoin tunturin laelta tekstiviestin hänen ystävälleen, joka asui samassa rapussa minun kanssani. Hänenkään numeroa minulla ei ollut, mutta koska tiesin hänen koko nimensä ja tulevasta miehestäni tiesin vain etunimen, niin numerotiedustelu auttoi minua saamaan tämän tärkeän numeronsa. Sitten vain viestiä kehiin ja selitysten jälkeen onnistuin saamaan J:n numeron. Kyllä taisi molemmat pojat vähän ihmetellä, että kuka siellä tekstailee ;)

Tarkkaa seurustelun alkamispäivää meillä ei ole tiedossa, mutta ensimmäinen pusu annettiin kotipihamme pimeässä kerhotilassa, kun haimme sieltä sinistä maalia parvekkeen maalausta varten. Siitä lähtien näimmekin oikeastaan päivittäin, koska meillä oli vain muutama rappu välissämme.


Sittemmin aikaa on vierähtänyt ja paljon on tapahtunut. Yhteen muutimme 1.7.2006 eli kohta olemme asuneet yhdessä 6 vuotta. Voisin kyllä sanoa, että olemme asuneet yhdessä kauemminkin, koska olimme todella usein jommalla kummalla yötä kun niin lähekkäin asuimme.

Koko tänä aikana olemme riidelleet vain kerran ja pientä mykkäkouluakin on ollut vain silloin tällöin. Voin siis sanoa, että olemme kuin paita ja peppu, josta minä olen ehdottomasti se peppu! J on paras ystäväni ja rakkaani!


Nyt meillä siis vietetään 10 vuotispäivää ja mikäs sen parempi kuin viettää sitä rakkaan kanssa New Yorkissa <3 Tulevaisuuden suunnitelmina meillä on ostaa oma asunto ja tottakai häät ensi vuonna.


Hyvää kesän jatkoa kaikille!

keskiviikko 13. kesäkuuta 2012

First Look kuvaukset

Fuksianpunaista blogissa oli eilen ihana postaus First Look kuvauksista. Olin törmännyt tähän ideaan kerran jo aikaisemmin, mutta vasta eiliset kuvat nähdessäni ihastuin ideaan täysin ja kerroin siitä sulhasellekin. Idea on siis se, että pari näkee toisensa ensimmäisen kerran jossain muualla kuin alttarilla ja se ikuistetaan kuvin. Tämä sopisi mainiosti meidän häihimme, koska olen koko ajan ollut sitä mieltä, että sulhanen saa nähdä minut vasta alttarilla ja hääkuvauskin olisi vasta kirkon jälkeen, mutta näin saisimme kuvauksen hoidettua ennen vihkimistä, mutta kuitenkin tuo First Look olisi erityinen tapahtuma.

Tässä ihania First Look kuvia <3











Näin sitä taas huomaa, että muiden hääblogien lukemisesta on niin paljon hyötyä! Minulla kun ei olisi tullut ikinä tällaista ideaa mieleen, ja en ole nähnyt tästä mitään kirjoituksiakaan valokuvaajien tai häälehtien sivuilla.

keskiviikko 6. kesäkuuta 2012

Hyviä kuulimisia häärintamalta

Heips kaikki lukijat. Kohta blogissani on käynyt jo yli 18 000 kävijää! Eiköhän tuo 20 000 mene piakkoin rikki, jolloin lupaan järjesteää jotain kivaa teille rakkaat lukijat :)



Mutta sitten itse aiheeseen. Olemme edenneet hurjasti hääjärjestelyissä! Juhlapaikka (Leppävaaran Thorstorp) varattiin jo reilu kuukausi sitten, mutta viime ja tällä viikolla saimme sovittua paljon muitakin asioita. Varasin nimittäin meille Leppävaaran kirkon kello kahdeksi ja voi kuinka mukavan naishenkilön kanssa asioinkaan. Eihän minulla ollut soittaessani mitään tietoa mitä minun pitää kertoa, joten hän selitti käytännön asioista todella paljon ja erittäin ymmärrettävästi. Kanttori tulee Leppävaarasta, mutta pappi meidän pitää varata omasta seurakunnastamme (Pitäjänmäen seurakunta). Seuraavan kerran kirkkoon pitää olla yhteydessä 2-4 kuukautta ennen häitä, jolloin sovitaan käytännön jutuista (saapuminen, kirkkoharjoitukset, musiikki yms).



Saimme myös varattua viime viikolla pitopalvelun! Reilun kymmenen tarjouspyynnön läpikahlaamisen jälkeen saimme karsittua vaihtoehdot viiteen, sitten neljään ja lopuksi kolmeen. Nämä kolme vaihtoehtoa lähetimme arvosteltavaksi kaasoille sekä molempien äideille. Yksissä tuumin päädyimme pitopalvelu Gourmandeen. Netissä heistä luki vain positiivisia kommentteja ja he ovat olleet myös hyvien ystäviemme häissä, joten uskallamme luottaa heidän ammattitaitoonsa meidän tärkeänä päivänä. Tässä vielä menu, johon päädyimme. Menuuseen tulee vielä lapista tädiltäni jokin poro tai hirviruoka. Itse en välitä kummastakaan, mutta monille nuo taitavat olla herkkua :)



Lämminsavulohta & ruohosipulikermaviili
Paahdettuja, yrttimarinoituja punajuuria, pinjansiemeniä & vuohenjuustocreme
Ceacar salaatti au naturel
Vihersalaattikorit (sis. salaatti, kurkku, paprika, porkkana, retiisi) & talon salaattikastike
Varhaisperuna-kevätsipulisalaatti & savusiika-kaprismousse
Basilikamarinoituja kirsikkatomaatteja & helmimozzarellaa, tuoretta basilikaa
Lihapyörykät & minttutsatsiki
Maalaisleipä, pippurilevite & voi
***
Yrttimarinoitu paahtopaisti & chiantikastike
Parmesangratinoitu perunapaistos
Kasvispata Italian yrtein
***
Sokerikuorrutettu hääkakku


Olemme myös valinneet häihimme valokuvaajan. Lähetimme muutamalle tutun häissä kuvanneelle valokuvaajalle tarjouspyynnön, mutta koska hinnat tuntuivat aika kauhistuttavilta (vaikka eiköhän ne aika normaaleja taksoja ole) niin päädyimme valitsemaan ystäväni poikaystävän kuvaamaan häihimme. Hän tekee sen edullisesti ja olen nähnyt hänen ottamia hääkuvia ja ne ovat olleet hienoja. Ja varsinkin kun kyseinen henkilö on todella mukava, niin varmasti osaamme rentoutua hänen edessään virallisia kuvia otettaessa.

Mutta nyt kun saimme valokuvaajan edullisesti, niin olen aivan varma, että meillä riittää rahaa bändin palkkaamiseen. Jossain vaiheessa oli puhetta DJ:n palkkaamisesta, mutta jotenkin aito bändi on aina aito ja niin ihana. Bändin (tai DJ:n) valitsemiseen emme ole käyttäneet vielä yhtään aikaa, mutta eiköhän sekin päätetä tässä jossain vaiheessa.

Ostin myös viime viikolla Stockmannilta täydellisen hunnun! Minunhan piti alunperin tehdä itselleni huntu ja olin ostanut siihen jo morsiustyllin sekä ivoryn värisen satiinikanttinauhan, mutta koska löysin juuri oikeanlaisen 30€:lla, niin en kyllä kahtaa kertaa miettinyt sen ostamista. Huntu on kaksikerroksinen ja alempi kerros ylettyy puoliväliin selkää. Ja muita koristuksia siinä ei ole kuin tuo satiinikanttinauha, mutta minullehan tulee nutturan päälle näyttävä hiuskoru, niin sitten tuo kokonaisuus on täydellinen! Stockalla jo kokeilin yhtä hiuskorua, mutta sillä oli hintaa yli 100€, eli löydän varmasti paljon edullisemman, mutta yhtä hienon New Yorkista.

Eilen taas shoppailin Ikeasta 14 pientä kirkasta kukkamaljakkoa pöytiin. Minulla on jo selvät sävelet miten asettelen niihin kukat :) Niihin tulee vaaleanpunainen tai valkoinen pioni ja vähän vihreää heinää. Alla oleva kuva vastaa aika hyvin ajatustani, koska maljakkokin ja kukat ovat samat. Otin kuvan parin viikon takaisista häistä.

maanantai 4. kesäkuuta 2012

Vinkki servettien koristeluun

Jostakin vanhasta häälehdestä sain idean servettien koristelemiseen ja näin pöytiin saadaan tuotua häiden teemavärejä hyvin elegantisti esiin. Kun äitini valmistui koulusta (ONNEA!), niin juhlia järjestäessäni päätin kokeilla tätä ideaa. Idea lyhykäisyydessään on se, että suorakaiteisen servetin ympärille laitetaan vihreää heinää ja heinään pujoitetaan muutama helmi/kristallihelmi tuomaan bling blingiä.



Onnekseni en löytänyt mistään kukkakaupasta heinää ja ulos sateeseen en jaksanut sitä lähteä etsimään, niin kekkasin kukkakaupassa ostaa muutamia metrejä sidontaan käytettävää vihreää narua. Lopulta kävikin ilmi, että tämä oli paljon parempi juttu kuin heinä! Naruun oli helpompi pujottaa helmet, servettien päälle sai tehtyä kauniin rusetin ja nyt nämä servetit pystyy hyvin tekemään vaikka pari viikkoa ennen häitä. Jos käyttäisin heinää, niin nuo 60-70 servettiä pitäisi ahertaa päivää ennen häitä, OU NOU!

Tässä kuvia askartelemistani serveteistä. Juhlissa käytimme paljon valkoista ja limeä, mutta meidän häissä servetit ovat valkoiset, jolloin tuo vihreä ja vaaleanpunainen pääsevät paremmin esiin.





Tässä vielä kuva äitille tekemästäni kakusta. Nyt voin kyllä varmasti sanoa sen, että en lähde itse väsäämään kakkua häihimme. Juustokakku (bravuurini) vielä menisi, mutta täytekakku sokerikuorrutteella on kyllä ehdoton ei. Mutta päästiimpä ainakin maistamaan tuota kuorrutetta! Ensi viikolla teen vielä toisiin juhliin kakun vaahtokarkkikuorrutteesta, joten koemaistetaan sulhasen kanssa sitten sekin.



EDIT: Tässä vielä kuva noista Confetin ostoksista. Ostin sieltä siis vaniljan makuista sokerikuorrutetta (vaaleanpunainen) sekä vaahtokarkkimassaa (valkoinen). Mukaan lähti myös metallinhohtoista maalia kakun koristelemiseen (tehtiin pensselillä). Noita maalivärejä oli vaikka mitä ja oli sekä metallinhohtoa että mattaa. Kuorrutteilla hintaa oli vähän yli 3€/paketti ja maalilla vähän yli 7€.