Päivä alkoi sillä, että sulhanen herätti minut kello 6, että "Herää!". Minä olin, että eikö nyt ole lauantai ja kello on vasta 6, että nukutaan vielä. Sulho oli, että aijaa, okei. Sitten jatkettiin nukkumista klo 7.45 asti, jolloin sulhon herätyskello soi. Sulho pomppasi sängystä ylös ja olin ihan että mitääh!? Sulho toi minulle kirjekuoren, jossa oli kirje toiselta kaasolta. Siinä luki, että minulla on puoli tuntia aikaa pakata kirjeessä lukeneet tavarat ja odottaa seuraavaa ohjetta. Lopulta kaaso L tuli hakemaan minut ja lähdimme autolla kohti tuntemattomaa. Sain päähäni myös hienon vaaleanpunaisen stetsonin :)
Matkasimme kohti toisen kaasoni työpaikkaa, jossa minua odotti kaikki polttarivieraani. Meinasi tulla tippa linssiin nähdä kaikkia ihanuuksia pitkästä aikaa! Halailun jälkeen kävimme suoraa päätä kiinni ihanaan aamiaispöytään, joka oli tehty niin minua varten. Olen siis todella, todella nirso ruoan suhteen ja ruokapöydässä joka ikinen ruoka oli sellaista, josta minä pidin, suorastaan rakastin!
Croissantien, kuppikakkujen, tuorejuustolla päällystettyjen patonkien, mehun ja tietysti skumpan lomassa kerroin mitä kautta tunsin kaikki ystäväni. Oli kiva muistella vähän menneitä ja tunsin itseni niin vanhaksi, kun olen suurimman osan kanssa tuntenut jo niin monta vuotta. Minne kaikki vuodet menevät?!
Erittäin täydellisen aamupalan jälkeen lähdimme ajamaan kohti tuntematonta. Sain alkumatkasta silmilleni huivin, jotta en tietäisi minne olemme menossa. Wrong answer! Tiesin tasan tarkkaan missä olimme! Kanssamatkustajilla taisi olla hauskaa kun selitin silmät kiinni minkä talon kohdalla olemme nyt, koska tiessä tulee hidaste... Kaikki kun osui vielä nappiin! Taidan autoilla aika paljon ;)
Jossain vaiheessa kuski yritti hämätä minua ajamalla monta kierrosta (3) liikenneympyryssä, mutta lopulta asfalttitien huonokuntoisuus paljasti, että olemme menossa kohti Vermoa! Ja oikeinhan se meni :) Olen ratsastanut noin 7 vuotiaasta lähtien ja olen omistanut elämäni aikana 3 omaa hevosta. Ravihevosilla en ole kuitenkaan koskaan ajanut. Kerta se on ensimmäinenkin!
Laitoin hevosen kuntoon toppavaatteissa ja lähdimme ravivalmentajan kanssa kohti isoa areenaa. Oi, se oli niin kivaa ja niin erillaista kuin ratsastus! Vauhti ei hirvittänyt, vaikka taisimme mennä aika kovaa. Rapa roiskui ja yritin vain pitää suuni kiinni, että sekin ei olisi täynnä hiekkaa ja jotain muuta ihanaa... Pienen urheilusuorituksen jälkeen kasvoni saivat oikein hyvän hiekkakuorinnan ja suuni purskuttelin puhtaaksi siiderillä.
Tämän jälkeen suuntasimme kohti HiMO Clubia, jossa meille oli varattu burleskitunti! Ohjaajamme oli Suomen eturivin burleskitaiteilija Petra Innanen aka Bettie Blackheart, joka tiesi suurinpiirtein kaiken, mitä burleskista voi vain tietää. Tunnilla vaatteet pysyivät päällä, mutta opimme miten tasselit saa pyörimään, miten puuhkan kanssa vietellään ja miten hansikkaat otetaan hienostuneesti ja intensiivisesti pois. Oikein kiva tunti ja opettaja oli mitä mainioin.
Tunnin jälkeen suuta kuivasi, jotta nokat kohti Kampin keskusta ja Memphisiä. Siellä sain ihana drinksun ja hieman purtavaa. Sain myös kuulla, että seuraava tehtäväni on arvostella miehiä sydänkorttien avulla. Arvostelin vain miehiä, jotka olivat 8, 9 tai 10 arvoisia. Harmikseni Kampista löytyi vain muutama 8 tai 9 arvoinen mies, eikä yhtään kymppiä. Yhden vahinko kympin annoin Kampin vartijalle, vaikka tarkoitus oli antaa vain 9 ;)
Minun piti myös kysyä lapsilta mitä on avioliitto, mutta tämä polttarisankari vähän jänisti ja sain muutettua tehtävänannon niin, että kysyin aikuisilta avioliittovinkkejä. Tämä oli ihan tarpeeksi jännittävää minulle ;) Useimmat luulivat, että olen tulossa myymään jotain ja mumisivat vain jotain minulle, mutta jotkut taas kertoivat mieluusti vinkkejä. Tuli siellä myös yksi "harkitse vielä" kommenttikin.
Kun tehtävät oli suoritettu, palasimme takaisin lähtöruutuun eli kaaso S:n työpaikalle. Siellä söimme vatsamme täyteen ihania tortilloja ja jenkkiläistä juustokakkua. Jälkikäteen harmittaa, että en syönyt sitä kakkua enempää.
Illalla vielä saunoimme, lauluimme singstarin tapaista peliä ja kävimme kääntymässä Milliklubilla. Paikka oli niin lihatiski kuin vaan voi olla ja musiikkikin oli aika huonoa, joten viesti sulholle ja saimme kyydin kotiin. Vaikka baarireissu jäi lyhyeksi, ei se todellakaan haitannut minua, koska päivä oli niin onnistunut ja ihana!
